Innovaatiot
LOCK-WOOD (rekisteröity tavaramerkki)
Lock-Wood innovaatio
Innovaatio on saanut syntynsä 90-luvulla. Silloin julistettiin useita kansallisia kilpailuja puun käytön lisäämiseksi.
Erityisesti etsittiin ratkaisua "pöllin" eli pienpuun käytölle. Pienpuun yleisin käyttökohde on ollut selluteollisuuden raaka-aineena, niinsanottuna kuitupuuna sekä energiapuuna, jolloin se haketetaan lämpövoimaloihin. Energiapuun käyttö on lisääntynyt runsaasti ja sen hinta on nykyisin noussut kuitupuun hintoihin.
Pienpuuta syntyy metsänhoidon yhteydessä. Metsää joudutaan harventamaan ja siinä yhteydessä syntyy runsaasti pienpuuta. Metsän hoidolla on työllistävä merkitys. Pienpuun mekaaninen käyttö mahdollistaa arvoketjun, jonka jokainen
lenkki on kansantaloudellisesti arvokas. Lopputuloksena syntyy kestävää ja kaunista liimapuulevyä rakentamiseen.
Sivutuotteena syntyy runsaasti biomassaa energiatuotantoon.
Lock-Wood menetelmä mahdollistaa pienpuun mekaanisen hyötykäytön liimapuun erinomaisena raaka-aineena ja tuotannon sivutuotteena saadaan biomassaa pelletintuotantoon.
Lock-Wood innovaatio on saanut kolme kansallista palkintoa, joista arvokkain on Presidentti Martti Ahtisaaren myöntämä InnoSuomi palkinto. Tällä hetkellä Lock-Wood menetelmä ei ole teollisessa käytössä.
Kuva: Presidentti Martti Ahtisaari ojentaa vuonna 1999 InnoSuomi palkinnon toimitusjohtaja Jorma Fagerroosille.
Lock-Wood tuotantoprosessi
1. Pienpuu kuoritaan, sorvataan ja halkaistaan siten, että puun ydin tulee sahauslinjalle.
2. Puolikkaat esiprofiloidaan ja kuivataan erikoiskuivaamossa tiukassa nippumuodossa.
3. Lopullinen profilointi ja puristus liimapuulevyksi tapahtuu jatkuvana prosessina.
4. Pienoismalli tehtaasta
Onko Lock-Wood tyyppinen tuotantoprosessi tulevaisuuden vaihtoehto pienpuun mekaaniselle hyötykäytölle?
Metsät ovat Suomen ainoa uudistuva luonnonvara. Sen varaan tulisi Suomen tulevaisuutta rakentaa.
5. Raaka-aine ja Lock-Wood profiilin mitoitus
Selitys piirustukseen:
- raaka-aine esim. 80 mm (pienpuun latvaläpimitta)
- ulommainen viivoitus on esityöstön osuus(profilointi)
- huomaa esityöstössä tehtävä kouru (ytimen poisto-ilmavirtakanava)
- sisin viivoitus on lopullinen työstö
- liimatun levyn paksuus ennen hiontaa 42 mm
- hiotun levyn lopullinen paksuus 40 mm
Lock-Wood levyn raaka-aine voidaan hyödyntää alkaen 70 mm latvaläpimitan
pienpuusta. Levypaksuudet muodostuvat raaka-aineen ja työstöjen mukaan
samassa suhteessa mitä piirustuksessa on esitetty.
Jorma Fagerroos kirjoitti INNOSUOMI lehteen vuoden 2000 alussa alla olevan kirjoituksen PIENPUUSTA MASSIIVISIA TUOTTEITA
Tekstin alkuosassa on kirjoitettuna:
Mekaaninen puunjalostusteollisuus on hyvin perinteikästä ja juontaa juurensa siitä, että aina on totuttu sahaamaan pyöreä tukkipuu lankuiksi ja laudoiksi. Jatkojalostaminen on tapahtunut seuraavassa tehtaassa puunjalostusteollisuuden erilaisiksi tuotteiksi. Sahatut puut ovat olleet yleensä suurehkoja, eikä kulttuurin muutokseen ole tunnettu tarvetta.
Nyt herää ajatus ja kysymys:
Kun seuraa nykyistä puunjalostuksen tilannetta kymmenen vuotta myöhemmin, tulee väistämättä mieleen; olisiko kulttuurin muutokselle kuitenkin tarvetta ?
Maailmalla tapahtuu jatkuvasti luonnonkatastrofeja, joiden seuraamuksena ihmiset jäävät ilman asumuksia. Onko mahdoton ajatus, että Suomessa kehitettäisiin tilapäisasutuksen massateollisuutta ja hyödynnettäisiin paksu liimapuulevy rakennusmateriaaliksi. Bioenergia jäisi jalostuksen sivutuotteena Suomeen ja lopputuote (nopeasti koottavat asumukset) myydään maailmalle.
Mikä estää tämän tyyppisen mekaanisen puunjalostuksen kehittymisen? Jos me suomalaiset osaamme tehdä tehokkaita kännyköitä, niin miksi emme osaisi hyödyntää innovaatioitamme ja resurssejamme pienpuun jalostamisessa. Näin lisättäisiin myös kaivattuja teollisia työpaikkoja. Tarvitaan vain kansallista itsetuntoa ja rohkeita päätöksiä asian eteenpäin viemiseksi.
Jorma Fagerroos
Jorma Fagerroos / Jofatekniikka Oy |
